Tuntemattomia
Kävelen reippain askelin kohti värikkäiden lehtien peittämää puistoa. Ellen näyttää olevan jo siellä, istuu ikälopulla penkillä jotenkin yksinäisen, eksyneen näköisenä. Miksihän Ellen oli ilmoittanut tapaavansa minut juuri täällä puistossa? Siksikö, että tämä oli juuri se samainen paikka, jossa oli muutama vuosi sitten jättänyt minut, kertonut kaunistelematta ajatuksistaan? Sitä ennen olimme olleet aina kahdestaan, ainakin niin … Jatka lukemista Tuntemattomia