rakkaus

Maailman laita

9.2.2024fiksutyyppi Ei kommentteja

Meren aallot lyövät rantaan, viseltävät suruhaikuaan. Seison rantatörmällä, katselen tuota ihmeellistä, vapaana kiemurtavaa vedenpintaa, joka ulottuu silmänkantamattomiin. Sinne, missä horisontti ja meri kohtaavat, missä on maailman laita. Yritän siristää silmiäni, nähdä loppuun saakka, mutta erotan vain aallokon, vaahtoavina kuohuvat lakkapäät. Avaan huolella punotun palmikkoni ja annan kostean meri-ilman leikitellä hiuksillani. Minä vanhassa elämässäni, kaupan kassalla … Jatka lukemista Maailman laita

Verellä merkityt

28.12.2023fiksutyyppi Ei kommentteja

Ester tulee tänään ensimmäistä kertaa meille. Emme ole ikinä ennen nähneet kahden, vain jossain kirjamessuilla ison porukan kanssa, jossa olen harva se vuosi häpäissyt itseni täysin. Kun Ester kuitenkin on vähän aikaa meillä, alan rauhoittua. Hän tuntuu ihan pitävän minusta, välillä jopa nauraa tyhmille jutuilleni. Naapurin poika pyytää, että voisi soittaa meille laulun. Suostun. Se … Jatka lukemista Verellä merkityt

Läpi metsien kunnes hajoaa

1.4.2023fiksutyyppi Ei kommentteja

Ope sanoo et meijän pitää olla pareja enkun tunnilla, okei, mä ajattelen, se on vähän outo mut okei Mä käännän katseeni siihen päin mun omasta porukastani se hymyilee vaisusti nyökkää sen viereiseen pulpettiin Olis tullu tänne, tiiän, oon laiska, mutten jaksa kävellä kuitenkin meen sinne istun ja hymyilen Se hymyilee pikkusen takasi, jotenki … Jatka lukemista Läpi metsien kunnes hajoaa

Mä muistan yhä

1.2.2023fiksutyyppi Ei kommentteja

Siitä on tosi pitkään (me oltiin eskarissa, kaiketi) mutta mä muistan kristallinkirkkaasti: Ne oli ensimmäisiä kesäisiä päiviä linnut lauloi, aurinko paistoi, hento tuulenvire puhalsi lapset päiväkodin pihalla kirmasi paitsi mä Mä istuin yksin siinä pihalla, yhdellä penkillä, koska mun paras kaveri Salla oli kipeenä ja no, mä olin vähän ujo en mä uskaltanu muitten … Jatka lukemista Mä muistan yhä

Väläyksiä

3.1.2023fiksutyyppi Ei kommentteja

Se hetki kun me tavattiin ensimmäistä kertaa. Visiitti Starbucksissa, sä hääräämässä sun työs ympärillä, mä juomassa mun sinkkukahvejani. Kun se kahvimuki sitten kaatui, sä kiiruhdit mun luokse, nostit sen ylös, pyyhit läikkyneet kahvit, hymyilit mulle pikaisesti, ja se tuntui ikuisuudelta. Mä olin pelkkä sun asiakkaas. Mut siitä hetkestä lähtien sä olit mulle koko maailma. Se … Jatka lukemista Väläyksiä